lauantai 28. helmikuuta 2015

Huono bloggaaja

Huomenta vaan.

Pahoittelut, että olen ollut todella huono bloggaaja. Se johtuu osittain kiireestä ja osittain siitä, että en ole vaan saanut aikaiseksi avata tietokonetta. Elän aika hektistä aikaa koulun kanssa. Valmistuminen lähenee ja työt lisääntyy. Kohta se on ohi! (toivottavasti)!

No mitäs mulle sitten kuuluu? Välillä syön mitä sattuu, mutta suurimmaksi osaksi, olen kyllä pysynyt ruodussa. Urheilu koostuu lähinnä lenkkeilystä. Salille mun on pitänyt mennä, mutta enpä ole mennyt. Ehkä kuitenkin otan itseäni nyt niskasta kiinni ja tungen väkisin sen salin mun aikatauluun. Mä tykkään siitä, niin miksi se lähteminen on niin vaikeaa??? Osaako joku kertoa? Olisipa niin paljon rahaa, että voisi palkata personal trainerin, silloin tulisi ihan varmasti mentyä, kun ne olisi etukäteen sovittu. Nauttisin myös siitä, kun joku vieras mua vähän komentaisi ja käskyttäisi! Mulle semmoinen sopisi!

Nyt mä lähden lenkille koirien kanssa ja illalla yritän saada loput kouluhommat tehtyä! Tai ainakin suurimman osan!

Oikein hyvää viikonloppua kaikille :)

<3 Pikkusisko

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Ei kai lihakset mihinkään voi hävitä?

NO EIPÄ!

Kävin eilen salilla ekaa kertaa ikuisuuteen! (vajaa vuosi). Nyt mä oon NIIN KIPEÄ!! ai kauhea! Muistin suunnilleen mun vanhan saliohjelman ja painot mitä käytin. Olisi ehkä kannattanut aloittaa vähän pienemmillä painoilla :D Mun kropasta ei tällä hetkellä löydä yhtään jännettä, niveltä ja lihasta mihin ei sattuis. Tuntuu, että jopa hengittäminenkin on suunnattoman kivuliasta! Lihaskipu on hyvästä ja siitä mulle aina tuleekin semmoinen olo, että jotain on tullut tehtyä, mutta tää jänne -ja nivelkipu on jotain aivan hirveää. Kertoo aika paljon siitä, että on vähän tehty väärällä tyylillä ja liian isoilla painoilla. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Kuitenkin salista jäi noin muuten hyvä fiilis ja uskon, että mun motivaatio riittääkin aloittamaan saliharrastuksen ihan kunnolla :)

Kipeistä paikoista huolimatta, mulle kuuluu oikein hyvää! Olen syönyt suhteellisen terveellisesti ja jaksanut jopa lenkkeillä :) HYVÄ MINÄÄÄ! Painokin alkaa pikkuhiljaa menemään alaspäin. Hitaasti, mutta varmasti :)
Ulkona on täydellinen ilma, aurinko paistaa ja on lämmin. Eli mikäs tässä on hymyillessä! Mun vanhemmat oli hakenut koirat lenkille, joten tällä kertaa kävin yksin metsässä nauttimassa auringosta :)



Nyt tiedossa taas vaihteeksi vähän kouluhommia ja illasta pääseekin kahvitteleen ystävän luokse!

Nauttikaa ihanasta ilmasta :)

T. Pikkusisko

maanantai 16. helmikuuta 2015

Reissussa rähjääntyy


Vietin viikonloppua ystävien seurassa. Voi miten hyvää tekee välillä vaihtaa maisemaa ja olla ihan eri ympyröissä kuin normaalisti. Oltiin kahden kaverin kanssa sovittu jo marraskuussa, että tämä viikonloppu ollaan yhdessä ja niin perjantaina pakkasin yhden kaverin ja hurjan määrän tavaraa autoon ja suuntasimme kohti Pieksämäkeä. Vähän ulkoilua, rentoutumista, nukkumista siskonpedissä, syömistä ja juhlimista, niistä oli hyvä viikonloppu tehty :) 


Kävin elämäni ensimmäistä kertaa jalkahoidossa ja mun jalat on nyt ihanat :D Vähän jännitti miten kestän sen hoidon, kun kutian jalkapohjista tosi herkästi, mutta se meni hyvin ja oli ihanan rentouttavaa. 

Tänään on ollut vapaata ja huomenna alkaa hässäkkä. Normaaleja työpäiviä perjantaihin asti, jolloin lähden työreissuun Rukalle. Sitä ennen on saatava nykyinen kämppä muuttolaatikoihin ja viikonlopun aikana mun tavarat siirtyy uuteen kotiin. Oon tosi hyvin osannut delegoida muuttohomman eteenpäin :D 

Huomenaamuna siskon kanssa treffit salilla klo 7.00. Se lupasi kerran, että saan olla sen personal trainer, joten aion sitä huomenna vähän rääkätä :) 

Mukavaa viikkoa!

-Isosisko

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Mistä saisi vuorokauteen lisää tunteja?

Mulla on kauhea stressi päällä. Mun pitäisi valmistua parin kk:n päästä. Sitä ennen olisi vielä aika monta näyttöä tehtävänä . Suoritan koulua oppisopimuksella, joten kouluhommat pitäisi jaksaa tehdä illalla kotona. Illalla pitäisi myös jaksaa urheilla, hoitaa kotia, panostaa parisuhteeseen ja löytää aikaa myös koirille. Muutama lisätunti vuorokauteen kelpaisi. Tiedän, että nyt olisi entistä tärkeämpää syödä terveellisesti ja liikkua, että keho jaksaa kaiken tämän puurtamisen. Jotenkin sitä vaan uskottelee itselleen, ettei muka löydy sitä tuntia vuorokaudesta, että kävisi salilla tai jossain muualla nostamassa hien pintaan. Olen tekosyiden mestari :( Jos mä en nyt saa itseäni niskasta kiinni, niin tiedän, että se on menoa taas. Liian kauan, kun sitä keksii tekosyitä, niin jossain vaiheessa sitä vaan luovuttaa, eikä enää edes välitä. En halua, että mulla käy niin! 

Miten te muut saatte ajan riittämään vuorokaudesta? 

Koska mun elämässä ei ole tapahtunut mitään kauhean erikoista, niin nämä blogitekstit on vähän tämmöisiä negatiivisia, pahoittelen! Mieluummin kirjoittaisin siitä, miten olen onnistunut ja edennyt tässä projektissa, mutta en voi valehdella, joten tätä tää nyt on. 

Hyvää sunnuntaita kaikille :)

T. Pikkusisko

torstai 12. helmikuuta 2015

Irtiotto arjesta


Tuntuupas mukavalta, kun tällä hetkellä ei oikeestaan mikään ärsytä :D Kerrankin saa kirjottaa semmosella positiivisella fiiliksellä :) 

Tää viikko on mennyt oikein hyvin tähän asti. Viime viikko siis oli vähän vaikee. Usein se terveellinen elämä aloitetaan maanantaina, joten mäkin päätin ottaa itseäni tosissani niskasta kiinni ja tsempata! Ruokailut on mennyt hyvin (lukuunottamatta kahta pätkistä, mutta ne on hei pieniä!) ja tänään puntari näyttikin kilon vähemmän kun maanantaina :) Het kun ois jo housut vähän löystyny :D Liikkua tosin en oo ehtinyt ihan niin paljon kuin oisin halunnut. Töissä on kiireitä edelleen ja muutto painaa päälle, joten aikaa ei oo riittänyt kaikkeen. Tänään mun piti mennä salille, mutta se vaihtui sittenkin muuttolaatikoiden kantamiseen. Kolmannesta kerroksesta kellariin tulee aika monta porrasta ja sylissä useita kiloja painavia laatikoita, joten hiki tuli siinäkin hommassa :D Ja kerhossa tänään laskettiin pulkkamäkeä lasten kanssa ja ihan urheilusta sekin kävi! Suosittelen :) 

Viikonlopuksi on kivoja suunnitelmia. Lähdetään yhden kaverin kanssa vierailemaan yhden toisen kaverin luokse ja sinne on meille kehitelty kaikkea kivaa ohjelmaa. Luultavasti ainakin hyvää ruokaa, mutta luistimet piti pakata mukaan, joten onneks myös jotain liikuntaa on tiedossa :) Tommonen pieni maisemanvaihto tekee kyllä hyvää. Loppujen lopuksi aika vähän käyn missään, joten tulee just hyvään saumaan kiva viikonloppu ihanien tyttöjen kanssa :) 

Mukavaa loppuviikkoa ja tsemppiä kaikille kohtalotovereille! Kyllä ne kilot lähtee kun tosissaan haluaa ja tekee hommia sen eteen :) 

-Isosisko

maanantai 9. helmikuuta 2015

Elossa vielä!

Vihdoin alkaa tauti olemaan takana päin. Koville se kyllä ottikin. Eilen oli ensimmäinen kuumeeton päivä, joten vielä pari päivää pitää ottaa iisimmin. En tosiaan viime viikolla jaksanut tehdä yhtään mitään. Makasin lähinnä sohvalla ja nukuin. (ja katoin jonnin joutavaa hömppäsarjaa). Oon tosi harvoin flunssassa, mut näemmä nyt sitten sairastin kaikkien välistä jääneiden kertojen edestä.

Odotan niin paljon, että pääsen aloittamaan uudestaa saliharrastuksen ja että pääsen lenkille. Jotenkin tässä vaan kävi ton viikon sairastelun aikana siten, että kun ei voinut liikkua niin en sitten syönytkään oikein. Lähinnä elin sillä jätskillä. Nyt kuitenkin jätskit jätettiin kauppaan ja kaapit täytettiin rahkalla ja muulla terveellisellä :) Tästä se taas lähtee!!

Hyvää viikkoa kaikille :)

T. Pikkusisko

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Pohjalta on hyvä ponnistaa!

Tää viikko on ollut todella hankala. Töitä oli paljon, olo oli vähän kipeä ja väsynyt, liikkua ei oikein ehtinyt eikä jaksanut ja syönyt olen kuin pieni porsas. Joten ei oo ollut ihan normaali viikko. Olin eilen töissä pitkän päivän ja mun viikonloppu alkoi tänään. Lähdin jääkiekkoilemaan ja onneks menin! Oli ihanan aurinkoista ja keväistä ja harkat oli tosi kivat. Mahtavaa, että on tommonen kiva laji löytynyt, tulee aika vähän näin talviaikaan urheiltua pihalla. 

Mutta ei tarvitse isoja juttuja tapahtua, että sitä jämähtää kotiin sohvalle ja vetää Aino-jäätelöä suoraan purkista. Vaikka tykkään urheilemisesta todella paljon, niin silti se lähteminen on niiiin vaikeaa. Joku pieni ääni päässä sanoo, että et jaksa lähteä, syö ja kato telkkaria... Ja sehän riittää. Sillä samalla sekunnilla teen päätöksen, että heti huomenna meen salille, mutta luultavasti en mee sillonkaan. Kun kerran annat itsellesi luvan luistaa, niin toinen kerta tapahtuu ihan yhtä helposti. Miten sitä voikaan olla niin heikko?!

Pohjalta on onneks vaan yks suunta. Välillä sitä vaan pitää mennä syvälle tajutakseen, että näin ei voi jatkaa. Onneks huomenna on vielä vapaapäivä :) Luvassa on treeniä ja shoppailua! Ei vois olla mitään parempaa tapaa viettää vapaapäivää :) 

Kivaa sunnuntai-iltaa ja tsemppiä ens viikkoon :)

-Isosisko

torstai 5. helmikuuta 2015

Haluan talviunille

Mä en pidä talvesta. Voisin lähteä nyt nukkumaan ja herätä parin kuukauden päästä. Olen ehdottomasti kesäihminen. Kevään loskakelitkin menee, samoin syksyn pimeys ja vesisade, mutta lumi ja pakkanen on asioita joiden kanssa mun on vaikea tulla toimeen. Okei, onhan talvella ihan kaunista joo, mutta se ei vielä riitä muuttamaan mun mielipidettä talvesta.

Kyllä tää näyttäs kivemmalta kun ois vähän muutakin väriä kun valkoista :)

Töissä on aika monta juttua meneillään just nyt, nukun huonosti, vähän on flunssanen olo koko ajan ja koti pitäis saada pakattua muuttolaatikoihin, koska muutaman viikon päästä pääsen uuteen kotiin. Sitä ennen viiden päivän työreissu ton ekan kuvan maisemiin... Noh, maaliskuussa kaikki noi on onneks ohi!

Tän viikon liikkumiset on jäänyt yhtä lenkkiä lukuunottamatta nollaan. Ei vaan pysty eikä kykene. Ens viikolla on pakko ryhdistäytyä! 

 Aivan jäätävä karkkihimo. Mutta suhteellisen maltillisesti ostin niitä!

Kanat <3

Ja vähän kanafiilistelyä. Mä oon täysin hurahtanut kanoihin! Tutkiskelen siis vähän kanajuttuja, syön karkkia ja suunnittelen mun tulevien kanojen majoitusratkaisuja :)

Mukavaa loppuviikkoa!

-Isosisko

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Flunssa vie 100-0

Heipä hei!

Vihaan flunssaa. Oon viimeiset 3 päivää maannut sohvalla ja sitten vielä vähän lisää maannut sohvalla. Jätskipaketin kanssa. Hei, mikään muu ei maistu ja se helpottaa mukavasti kurkkukipua :D

Ärsyttävää, että kun mulla oli niin hyvä motivaatio tän kaiken kanssa, niin sitten tuun kipeäksi ja ainoa mitä jaksaa tehdä, on käydä hakemassa pakastimesta lisää jätskiä. Toivon todella, että tämä tauti ei enää montaa päivää kestä. Sitten, kun tästä paranen, niin olisi muuten paras löytää se sama motivaatio, eikä vaan jatkaa jätskin mussuttamista. Muistuttakaa mua sitten, jos näyttää siltä, että en saa takamustani enää irti tästä sohvasta :D

Mukavaa keskiviikkoa kaikille :)

T. Pikkusisko


maanantai 2. helmikuuta 2015

Miksi minusta tuli lihava?

Mä en oo aina ollut lihava. Alakoulussa olin ihan normaalipainoinen ehkä 5-luokkalaiseksi asti. Sen jälkeen paino on pikku hiljaa noussut. Oon aina ollut kova urheilemaan, mutta silti painoa on koko ajan tasaisesti kertynyt lisää. Teini-ikäisenä vietin kaiken vapaa-aikani pesäpallokentällä, liikuin silloin tosi kovia tuntimääriä. Kun lähdin peruskoulun jälkeen opiskelemaan muualle, niin urheilu jäi ja sen myötä kiloja alkoi kertymään kunnolla. Kaivoin arkistoista muutaman kuvan.

           

Noissa kuvissa oon isoimmillani. Mun sydämeen sattuu! Hyi yäk! Tammikuussa 2013 päätettiin siskon ja yhden meidän kaverin kans aloittaa elämäntaparemontti ja se sujui hyvin :) Sain painoa pois kaikenkaikkiaan n. 25 kg. 


Loppuvuodesta 2013 olin pienempi kuin moneen moneen vuoteen. Oli mukava huomata, että itsessäni on itsekuria ja tarmokkuutta kun tarpeeksi jotain haluaa. 

Tuosta reilun vuoden takaisesta on menty vähän huonompaan suuntaan. Ei onneks niin paljon kuin pelkäsin :) Oon tosta lihonut 9 kg, mutta nyt oon ajoissa tajunnut tilanteen ja asialle voi tehdä jotain, ennen kun ollaan taas lähtöpisteessä!


Nyt oon aikalailla samankokoinen kuin kesällä 2014. Ehkä tohon kuvaan voi lisätä kilon tai kaks, mutta ei mitään isoa eroa oo :) 

Mä oon huomannut, että mun onnellisuus on paljolti kiinni siitä minkä kokoinen oon. Vaikka elämässä olis asiat muuten hyvin, mutta jos peiliin katsoessaan mielessä pyörii vaan ajatus hyi että. niin ei voi olla täysin onnellinen. Mä en osaa rakastaa itseäni lihavana, joten taas olisi pientä projektia edessä. Toivottavasti tää voisi jäädä viimeiseksi painonpudotus-projektiksi :)

Näihin kuviin ja tunnelmiin :) Mukavaa viikkoa! Miten taaaaaas voi olla maanantai?!

-Isosisko