maanantai 7. syyskuuta 2015

Voihan lenkkarit

Joskus alkukesällä totesin, että mun lenkkarit on juostu puhki (hahahaaa, varmaan joo :D Ne oli vuosikausia vanhat ja rikki ja rumat) joten uusien lenkkareiden osto olisi edessä. Satuin löytämään yhdestä urheiluliikkeestä hyvällä tarjouksella olevat kauniit lenkkarit! Siellä kaupassa mä hypin ja kirmailin lenkkarit jalassa ja ne tuntui jalassa ihan täydelliseltä! Miten hurjasti kehitys on lenkkareissakin mennyt eteenpäin, noitakaan tuskin huomasi jalassa!

Ihan mun näköiset kengät :)

Ensimmäiselle lenkille uudet kengät jalassa lähdin intoa puhkuen! Alkumatka meni kuin siivillä, kengät oli todella kevyet ja tukevat jalassa. Noin 10 minuutin tarpomisen jälkeen alkoi kipu jalkapohjissa. Siinä vaiheessa päätin kääntyä kotiin ja ajattelin, että pikkuhiljaa totutan jalkani uusiin kenkiin. Muutaman viikon ajan tein aika kevyitä lenkkejä ja aattelin, että pakkohan mun jalkojen on jossain vaiheessa tottua! Mutta ei. Edelleen sattuu. Ei onneks ihan niin pahasti kuin pahimmillaan, mutta ei lenkkeily vieläkään kovin nautinnolliselta tunnu. En tiiä auttaisiko jotkut kunnolliset pohjalliset, en oo vielä saanut aikaiseksi hommata. Mutta en haluaisi luovuttaa noiden kenkien suhteen!


 
Kauniit paholaiskengät... 

Siskon kans käytiin lenkki heittämässä :)


Syksy ja viilenevät illat on hyvää aikaa sulatella tätä etureppua... 

Oon tässä suunnitellut, että ilmoittautuisin jonkinlaiseen jumppaan. Maanantai-iltaisin olisi Tehotreeni niminen jumppa, josta luvataan lihaskuntoa ja aerobista kestävyyttä lisää. Siihen ilmoittautumista harkitsen vielä. Torstai-iltaisin treenailen pesäpalloa. Noiden lisäksi kuntosalia ja lenkkiä, siitä mun treeniviikko alkaa muotoutua :) Millaisia urheilusuunnitelmia teillä muilla on?

Mukavaa maanantaita ja uutta viikkoa kaikki!

-Isosisko

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Ei paljon sanottavaa.

Netti on pullollaan blogeja, jotka perustetaan, kirjoitetaan hetki ja lopetetaan. Semmoisia laihdutusblogeja, mitkä alkaa samalla, kun laihdutuskuuri alkaa ja loppuu samalla, kun motivaatio loppuu, löytyy lukuisia. Olen aina naureskellut niille. Nyt tuntuu pahalta, koska meidän blogille meinaa käydä niin. Olen tainnut kerran kirjoittaa kesän aikana, silloinkin uhosin miten otan itseäni niskasta kiinni. Kenellekkään ei varmaan tule yllätyksenä se, että enpä onnistunut.

Tunnen itseni todelliseksi epäonnistujaksi. Mun lempiharrastus on syöminen ja ainoa urheilusuoritus tuntuu olevan lenkit koirien kanssa. Ei tän näin pitäny mennä. Ei todellakaan. Suuret puheet, pienet teot.

Nyt voisin taas kerran luvata, että otan itseäni niskasta kiinni. Voisin luvata, että nyt aion onnistua. Ei sitä kukaan usko, minä varmaan kaikista vähiten. Kuitenkin tehtiin (taas) sopimus siskon ja meidän ystävän kanssa. Päätettiin, että nyt onnistutaan. Tuetaan toisiamme ja yhdessä onnistutaan. Nyt tai ei koskaan.

Tästä lähetään.

Mulla on kaikki avaimet onnistumiseen. Tiedän miten laihdutetaan. Olen siinä joskus ennenkin onnistunut. Tiedän miten hyvältä tuntuu, kun paino putoaa. Muistan sen hyvän olon, kun syö terveellisesti ja liikkuu hyvin. Tämä tän hetkinen olo, on kaukana hyvästä. Turvottaa, päätä särkee ja olen jatkuvasti väsynyt. Ei luulisi olevan niin vaikeaa muuttaa tilannetta. Luulisi olevan itsestäänselvää, että sitä valitsisi sen hyvän olotilan, mutta mikä kumma siinä on, että ihminen mieluummin voi huonosti?

Katotaanko vielä, miten tässä käy?

<3 Pikkusisko

tiistai 11. elokuuta 2015

Arki!

Niin mä vaan edellisessä viestissäni uhosin, että lomalla ehtii tekemään kaikenlaista, pitämään huolta itsestä ja kirjottelemaan blogia :D Olisihan sitä joo kerennyt, mutta en saanut aikaiseksi.

Noh, loma oli ja meni. Treenaamisen suhteen kaikki sujui aika hyvin. Liikuin paljon, niinkuin suunnittelinkin. Kävin lenkillä, salilla ja pelasin vähän jalkapalloa, joten sen suhteen ei oo mitään valittamista :) Kunto paranee pikkuhiljaa ja on ihana huomata kun lenkillä jaksaa juosta aina vaan vähän enemmän tai salilla voi lisätä painoja. Tommosissa tilanteissa ainakin mulla motivaatio vaan kasvaa entisestään! Kivaa kun saa pikkuhiljaa tehdä treenin suhteen uusia tavoitteita. Aion haastaa ton sisareni tässä syksyn aikana juoksemaan cooperintestin, olis mielenkiintoista nähdä missä mennään :) Sisko, otatko haasteen vastaan? :)

Pelattiin jalkapalloa paikallisessa puulaaki-sarjassa. Ei pärjätty, mutta kivaa oli!

Mutta se iänikuinen ongelmani: ruoka. Pidän siitä niin kovasti! Jäätelöä söin varmaan joka päivä. Olisi ollut helppo tehdä terveellistä ruokaa kun aikaa oli vaikka miten, mutta sitä aina vaan ratkesi kaupassa ostamaan jotain hyvää. Ja aina päätin, että huomenna tsemppaan. Ei lomalla onneks kiloja juurikaan kertynyt, mutta mahdollisuus olisi ollut saada niitä lähtemään, niin vähän harmittaa :/ Mutta nyt kun arki on pikkuhiljaa lähtenyt käyntiin, niin taas saa tehdä sen päätöksen, että nyt tsemppaan! 

Oon pitkän tauon jälkeen alkanut syömään taas smoothieta. Kyllästyin niihin jossain vaiheessa ihan totaalisesti, mutta kävin pari kertaa mustikassa ja tykästyin marjoihin, joten oon nyt niitä syönyt. Rahkaa, marjoja ja mehukeittoa blenderiin ja eikun ääntä kohti! Niin hyvää ja terveellistä :) Oisko jollain jotain hyviä smoothie-ohjeita? Otan mielelläni vastaan erilaisia versioita, niin saa vähän vaihtelua niihin :)

 Mustikkaretkellä :)

Kivaa viikkoa, nauttikaa auringosta!

-Isosisko  

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Voihan kesä

Ei mennyt kesä ihan suunnitelmien mukaan. Tarkoitushan oli treenata, syödä terveellisesti ja pitää itsestään huolta. Toisin kävi.

Motivaatio katosi yhtäkkiä ihan totaalisesti. Olen ollut ihan rappiolla koko kesän. Olen syönyt, syönyt ja syönyt. Liikunta ei ole kiinnostanut yhtään, jos senkään vertaa. Voitte kuvitella mikä on lopputulos. +4kg. Oikeasti, muutamassa kuukaudessa. Voihan....

Nyt kuitenkin tää perseily saa loppua. Nyt vannon, että otan itseäni niskasta kiinni. Helppoa se ei tule olemaan, mutta mun on pakko siihen pystyä. Inhoan itseäni tällä hetkellä. Miten sitä ihminen voikaan olla niin tyhmä, että kun peilistä katsominen inhottaa, niin silti sitä ei saa tehtyä asialle mitään? Nyt lopetan ruikuttamisen ja jatkan siitä mihin keväällä jäätiin. Myöhäistä se tässä vaiheessa on enää itkeä.

Olen ollut myös todella laiska seuraamaan muiden blogeja, pahoittelen sitä. Nyt aionkin lukaista kaikki blogit läpi, toivottavasti teillä on sujunut paremmin :) 

Pohjalta on hyvä ponnistaa!

<3 Pikkusisko

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Sekametelipostaus

Huhhuijjaa! Taitaa olla kuukausi aikaa kun oon viimeks kirjottanut. Kesäkuu on mun elämässä aina yhtä hulinaa ja niin se on ollut tänä vuonnakin! Joten kuukauden kuulumiset siis tulee nyt :D

Nuoriso-ohjaajille koululaisten loma-ajat on usein mahdollisuus tehä vähän erilaisia juttuja lasten ja nuorten kans. Meillä on kesällä leirikausi ja mä oonkin ollu yhteensä parisen viikkoa viettämässä leirielämää. Leirit on yleensä mukavia. Omaa aikaa ei siellä juurikaan ole, joten liikkumisen osalta leirityö on vähän haastavaa. Vähän lenkkiä ja sillon tällön jotain lihaskuntoa tuli tehtyä, mutta eipä juuri muuta. Ruokailut oli helpompi hoitaa. Ruokaa oli leireillä tarjolla säännöllisin väliajoin 5 kertaa päivässä ja ruoka on ihan normaalia kotiruokaa, joten siltä osin meni aika hyvin. Ois voinu tietenkin jättää kaikki ne eväskarkit ostamatta, mutta ne vaan kuuluu leirille :D Mutta mun osalta leirit on nyt leireilty ja enää tämä viikko töitä ja sit neljä viikkoa lomaa, jesjes :)

Tämmösissä maisemissa saatiin kerran teinejen kans pelailla :)

Hämis-keinu! Taija-täti kiikkuu ja lapset antaa vauhtia :D Tuo oli todella jännä keinu!
Ja sitten kanat! Voi että miten paljon iloa ne on tuonu mun elämään :D Mä oon varmaan jo ihan hullu kananainen, mutta on ne niin hauskoja! Toukokuun loppuun asti niitä piti pitää aitauksessa, kun muuttolintujen takia on semmonen ulkonaliikkumiskielto niille, mutta nyt kun ne on saanu olla vapaana ulkona, niin niitä on ollu hauska seurata. Niitten lempiherkkua on kuivatut kastemadot ja mulla on kunnianhimoinen tavoite opettaa niille vaikka mitä temppuja :D Saa nähdä miten käy. 

Apila on suurta herkkua. Ja sitä onneks riittää :)
Hanna-Leena, Estelle, Victoria ja Madeleine
Munia tulee 3-4 päivässä. Munat on söpöjä ja pieniä :)
Siinä mun kesäkuun päällimäiset kuulumiset: töitä ja kanoja :D Onneks nyt on kiireisin vaihe ohi ja on aikaa kirjotella tänne, liikkua ja ottaa rennosti :) Ja lomakelit toivottavasti koittaa kans! Mukavaa viikkoa kaikille! 
-Isosisko 

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Valitusta.

Kerroin tässä taannoin siitä, että mulla on yhtä sun toista vaivaa. Tällä viikolla olen kironnut mun elämää ja sitä, että miksi muhun pitää aina sattua. Tämä viikko on ollut hirveä, enkä sen vuoksi ole edes blogia päivitellyt.

Viime viikonloppuna aloin jo tuntemaan, että kohta niskat sanoo sopimuksen irti. Ärsyttävä, mutta lievä päänsärky alkoi. Muutama päivä myöhemmin niska meni sitten lopullisesti juntturaan. Siitä seurasi, kuten aina, järkyttävä päänsärky, huimaus, oksettava olo ja noista kaikista johtuva väsymys. Särkylääkkeitä menee, kun karkkia ja missään asennossa ei ole hyvä olla. Aivastaminen sattuu ja nauramisen jälkeen tuntuu, että taju lähtee. Welcome to my life :/

Tästä johtuen, en ole harrastanut liikuntaa ja olen syönyt vähän mitä sun sattuu. Eli hyvin menee, mutta menköön. Elämä tuntuu pas**** eikä mua kiinnosta mikään. Miksi ihmisen pitää saada kaiken maailman vikoja ja vaivoja riesakseen? Tiedän, että ei pitäisi valittaa, sillä joillain asiat on todella paljon huonommin, mutta valitan silti. Tämä ei ole kivaa. Haluaisin mennä salille, haluaisin mennä juoksemaan, haluaisin pyöräillä ja haluaisin yleensäkkin harrastaa urheilua, mutta ei niin ei. Jos en pysty harrastamaan urheilua, niin miksi sitten söisin terveellisesti? Mulla on paha mieli, joten pahaa mieltä yritetään poistaa herkuilla, joista seuraa vaan entistä pahempi mieli. Oravanpyörä.

Koska olen päättänyt, että en halua tehdä pelkästään valituspostauksia, niin laitetaan jotain positiivista tähän mukaan :) Tällä viikolla, mun koulu vihdoin oli ohi! Sain paperit ja olen viittä vaille valmis työnjohtaja/esimies. Enää puuttuu tutkintotodistus. Mun näytöt on tutkintolautakunnalla arvioitavana ja nyt jännitetään tuleeko ne sieltä hyväksyttyinä takaisin.

Näin juhlittiin koulun loppumista

Nyt menen takaisin etsimään siedettävää asentoa. Toivottavasti tämä taas kohta helpottaisi, että saisin taas elämän järjestykseen. 

Hyvää viikonloppua kaikille <3

<3 Pikkusisko

torstai 28. toukokuuta 2015

Ruma ja lihava vai kaunis ja ihana?

Reilu viikko sitten tunsin itseni kauniiksi ja ihanaksi. Tuntui, että olen laihtunut todella paljon ja mä lähes tulkoon säteilen. Pudotusta takana reilu seitsemän kiloa. Mielestäni se on hyvä tulos ja mä todella aloin pitämään itsestäni. Mulla oli todella hyvä olo kaikin puolin. Olisihan se pitänyt arvata, miten siinä taas tulee käymään.


Nyt mulla on yllättäen menossa "vähän" heikompi vaihe. Tuntuu, että en millään jaksa taistella ruokahimoja vastaan. Jäätelöstä on tullut mun uusi paras ystävä. Jos tekee mieli, niin ei muuta kun kauppaan ja äkkiä. Itsekuri? Mikä ihme se muka on? Tunnen itseni rumaksi ja lihavaksi. 


En ole lihonut yhtään. Painan täsmälleen saman verran, kun kaksi viikkoa sitten. Silti peilistä katsoo ryhävalas. Jokainen vaate tuntuu liian pieneltä. Olen saattanut saada myös lisää ryppyjä naamaan ja tukkakin on ihan hirveä. En löydä itsestäni mitään positiivista tällä hetkellä. Eikö voisi kuvitella, että tämä herättäisi mut tekemään asialle jotain. Pyhpah. Syön lisää jäätelöä, koska olen ruma ja lihava. 

Missä olet motivaatio? Sua kaivattais täällä kipeästi!! 

Näin mulla tällä kertaa. Jos jotain positiivista pitää nyt kuitenkin kertoa, niin salilla olen jaksanut käydä!  Hyvä minä. Onnistun edes jossain. 

Hyvää viikonloppua kaikille, toivottavasti teillä menee paremmin!

<3 Pikkusisko

lauantai 23. toukokuuta 2015

Kanat tuli kotiin!

Oon haaveillu kanoista jo muutaman vuoden. Yritin houkutella mun vanhempia ottamaan kanoja niiden kotiin kun itse asuin kerrostalossa eikä itsellä ollut mahdollisuutta niitä kotiin ottaa. Joskus talvella aloin suunnittelemaan kanojen ottamista tänne maalle mun uuteen kotiin. Lueskelin paljon kanojen hoitoon liittyviä asioita, kävin kansalaisopiston maatiaiskanakurssilla ja suunnittelin millainen kanalan pitää olla. Kaikki valmistelu oli tosi kivaa ja jännää :)

Tää kirja on todella hyvä! Jos joku suunnittelee kesäkanalan perustamista, niin tästä saa tosi paljon hyvää tietoa :)

Mun isä lupautui pienen taivuttelun jälkeen rakentamaan kanalan ja niille ulkoaitauksen. Isä ei ollut aluks kovin innoissaan tästä projektista, mutta kummasti sekin on nyt noista kanoista innostunut :) Saa nähdä joko porukoillakin ens kesänä olis omat kaakattajat pihassa :D



Isä teki kanalan kotonaan autotallissa. Kanala on tehty lähes kokonaan kierrätystavarasta. Nauloja ja jotain muuta pientä, sekä maalit on ostettu, mutta muuten rakennustavarat otettiin uusiokäyttöön jostain muualta. Harjannostajaisia vietettiin 15.4. Halusin maalata kanalan kotini tavoin harmaaks ja tottakai vähän piti pinkkiäkin laittaa ja lopputulos oli täydellinen <3

Äitienpäiväajelulla


Ulkoaitausta päästiin tekemään aurinkoisessa säässä :) Halusin tilavan ulkoaitauksen. Täällä meilläpäin on paljon kissoja ja kanahaukkoja, joten piti virittää verkko katoksi. Heinäseipäitä sain sukulaisnaiselta ja niistä tehtiin orsia sisälle ja pihalle. Ja vihdoin kaikki oli valmista ja oli aika hakea kanat kotiin!

Ne on niin söpöjä! 

Mulle tuli neljä kanaa. Ne on suomalaisia maatiaiskanoja, ilmajoen kantaa. Ostin ne muutaman kilometrin päästä yhden kaverini äidiltä. Ne ei oo tottunu ihmisten kanssa hengailemaan, mutta pikkuhiljaa ne on käynyt rohkeammaksi. Tänään kävin hakemassa niille poikakaverin, mutta elämä pikkukukon kanssa ei alkanut kovinkaan ruusuisesti. Nyt, pitkän taistelun jälkeen koko lauma on sisällä kanalassa nukkumassa, toivottavasti huominen olis helpompi. 

Ensimmäiset munat munittiin ihan väärään paikkaan, mutta voi sitä onnea kun munat löyty! :D

Tuliko kellekään yhtään kanakuume? :) Kannattaa ottaa vaikka just kesäkanoja! Niin mukavaa tämä on :) Nyt vähän euroviisuja. Mukavaa lauantai-iltaa!

-Isosisko


keskiviikko 20. toukokuuta 2015

univelka

Tiedättekö miten vaikeaa on laihduttaa, kun väsyttää? Mä tiedän. Se on kamalaa. Välillä se on jopa aivan mahdotonta. Ajatukset ei pelaa ja kokoajan tekisi mieli pumpata itteensä sokeria sillä ajatuksella, että se auttaa.

Mä oon nukkunut torstaista asti todella huonosti. Oli iltaisia jääkiekkopelejä, yötyötä, aamutyötä, pelireissuja ja vaikka mitä muuta. Mä en vaan ole ehtinyt nukkumaan tarpeeksi. Pahimmillaan töihin mennään kahden tunnin yöunien jälkeen. Yritäppä siinä repiä sitten energiaa käydä urheilemassa ja keskittyä siihen mitä suusta alas laittaa. Ja vastustaa työpaikan hyllyyn ilmestyneitä valkosuklaa KitKatteja.

Tää kierre on vaikea katkaista. Jaksan kyllä urheilla, mutta en jaksa nauttia siitä. Joudun taas pakottamaan itseäni lenkille. Salille meno ahdistaa. Miettikää, että siitä on noin viikko, kun hehkutin sitä miten ihanaa tätä kaikki on. Näin nopeasti ne asiat voi muuttua. Huoh. Ei siinä auta, kun yrittää nukkua univelat pois ja jatkaa siitä mihin jäin. Ei enää sokeria tähän kehoon. Ei se mitään kuitenkaan auta.

Näillä se on vaan mentävä.




Huomenna pikkuveikan kanssa salille katteleen taas vähän salijuttuja, jospa se kaivais musta sen oikean fiiliksen esiin. Toivotaan parasta. Mä en halua enkä aio muuttua taas kiukkuiseksi sokerihirviöksi :D Nyt on tsempattava ja lujasti!

Parempaa viikkoa teille muille :)

<3Pikkusisko

torstai 14. toukokuuta 2015

Puntari-Peikko

Puntarista on tullut mulle vihollinen. Se ei oo ollenkaan semmonen kiva kaveri, jolle on aina mukava hypätä ja siitä voi nähdä aina vaan pienemmän ja pienemmän lukeman. Mulle puntari on kyllä näyttänyt hitaasti, mutta varmasti pienenevää painoa, mutta silti jostain syystä ajatus puntarille nousemisesta saa aikaan ahdistusta. Siitä on siis tullut Puntari-Peikko.

Mietin liikaa mun painoa. Ja mulla on koko ajan liikaa mielessä se maanantaiaamun punnitus. Tää uus tapa elää tuntuu kaikin puolin hyvältä ja suurimman osan ajasta nautin tästä, mutta tuo painonpudotus stressaa mua ihan hirveesti. Pitäähän niitä kiloja lähteä, mutta jos jatkan edelleen elämääni tällä tavalla, niin lähteehän niitä. Ja kyllä se paino tippuu vaikka en sitä joka viikko kävis puntarilla tarkistamassakaan :)

Oon päättänyt päästää puntarin kesälomalle. Aion ainakin kokeilla helpottaako mun olo jos ei oo mitään "pakkopunnitusta" tietyin väliajoin. Toivon, että voisin vähän rentoutua ja vapautua kun saan jatkaa silleen, että en koko ajan tiedä sadan gramman tarkkuudella paljon painan. Aion jatkossa astua puntarille aina silloin kun siltä tuntuu. En tiiä tapahtuuko se viikon päästä tai kuukauden päästä, mutta kerron sitten tuloksia kun sen teen :) 

Siinä se on. Makuuhuoneen nurkassa. Pelottava puntari. Siirrän sen varastoon. 

Mutta tähän viikkoon on mahtunut kivojakin asioita. Nimittäin kanala ja aitaus on paikallaan!! Jeeeee! Kanat tulee sunnuntaina. Vitsi miten jännää :D Mulla ei oo koskaan ollut lemmikkejä ja kohta voin sanoa, että mulla on kanoja. Vähän oon innoissani! Varoitus vaan, että teen kanapostauksen kunhan ne tulee :) 

Tässä kuvassa katto puuttuu, mutta muuten on valmis. 

Tänään suuntaan vielä salille ja siskon luokse Suomen peliä kattomaan. Mukavaa Helatorstai-iltaa :)

-Isosisko

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Vauhdikas kesäloma

Mun 1,5 viikon kesälomalla olen elänyt juuri sellaista elämää, mistä olen haaveillut vuosia. Olen haaveillut siitä, että liikunta olisi mulle elämäntapa, eikä se vaatisi minulta jatkuvaa tsemppaamista. Ja nyt tää loma on ollut just sitä.

Mä oon tän loman aikana treenannu todella paljon. Oon lenkkeilly, hölkänny, pelannut futista ja käynyt salilla. Oon nauttinut joka hetkestä. En oo juurikaan joutunut tsemppaamaan itseäni liikkumaan, vaan on tuntunut hyvältä lähteä. Toki muutama iltahölkkä on alkuunsa tuntunut vähän väsyttävältä ajatukselta, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että olisin harkinnut jättäväni väliin.

Pääsin eilen pikkuveljen kanssa viimeinkin yhdessä salille ja ei jumankekka mimmoisen jalkapäivän hän mulle kehitti. Kyllä sitä vaan kummasti sai treenistä irti, kun toinen piiskas siinä vieressä ja vaati enemmän ja enemmän. Tuommoisesta treenamisesta mä nautin. Sain opetuksen kyykkäämiseen, mistä olen haaveillut, mutta en ole osannut tehdä. Enkä osaa kunnolla vieläkään, mutta kyllä mä sen kuulemma opin.







Lomaan on mahtunut myös herkkuja, mutta niitäkin olen syönyt vain kohtuudella. Homma ei ole lähtenyt lapasesta, eikä herkuttelun jälkeen ole iskenyt se normaali fiilis, että peli on tän päivän osalta menetetty ja voinkin mässäillä lisää. Tarkoittaakohan tämä, että mä rupean pikkuhiljaa oppimaan jotain? En uskalla väittää, että olisin "kuivilla vesillä", mutta jotain edistystä tuolla pääkopassa ehkä tapahtuu?

Niin kuin aina, kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten myös tämäkin loma. Urheilu tulee tietenkin vähenemään, kun joutuu olemaan 8 tuntia päivässä töissä, mutta uskoisin, että tää urheilukärpänen on purrut niin pahasti, että motivaatio salille menemiseen työpäivän jälkeen löytyy kyllä :)

Tää on sitä mitä mä haluan tehdä. Tää on sitä mitä mä aion tehdä. Nyt ei enää ole mahdollisuutta luovuttaa. Mä aion hoitaa tän homman niin, että opin tästä elämäntavan. Matkaa on vielä paljon ja töitä tässä vaaditaan, mutta nyt oikeasti uskon, että mä opin tän homman.

Nyt lähden nauttimaan viimeisestä lomapäivästä :) Oikein mukavaa loppuviikkoa kaikille :)

<3 Pikkusisko

perjantai 8. toukokuuta 2015

Elämä on muutakin kuin treenaamista ja laihduttamista

Oon huomannut, että meidän kirjoitukset liittyy lähes aina pelkästään treenamiseen ja laihdutukseen. Toki tämän blogin idea on nimenomaan laihdutus ja siitä varmaan ihmiset mieluummin haluaakin lukea. Halusin kuitenkin nyt kertoa, että kyllä mun elämässä muutakin välillä tapahtuu. Mä jopa välillä laittaudun ja harjaan hiukset ja näen muitakin ihmisiä, kun niitä joihin törmään lenkillä, futistreeneissä tai salilla :)



Mulla on menossa ensimmäinen lomaviikko. Pidän loman aina pätkissä ja nyt saan lomailla 1,5 viikkoa ja loput lomat pidän sitten joskus. Päätin jo ennen lomaa, että tällä lomapätkällä aion treenata ja urheilla paljon. Ja niin olen tehnytkin. Tähän mennessä urheilutunteja on kertynyt 12 ja lisää on luvassa. Kuitenkin mulla on ollut aikaa tehdä vaikka mitä muutakin kivaa.

Maanantai meni vielä kouluhommien parissa. Kävin kirjastossa ekaa kertaa varmaan viiteen vuoteen. Oon todella huono muistamaan palauttaa lainaamani kirjat ja tästä johtuen mun kirjastokortti on ollut jo vuosia lainauskiellossa. Nyt kuitenkin pakon edestä rohkaistuin ja menin sinne selvittämään asian ja sain kun sainkin korttini pois lainauskiellosta. Nyt aion tsempata ja muistaa palauttaa aina ajoissa lainaamani kirjat.
Tein siellä samalla yhden kouluhomman ja vihdoin mun koulu on siinä vaiheessa, että odotellaan sitä, että meniko kaikki läpi!

kylläpä oli mielenkiintoinen kirja

Keskiviikkona olin mun parhaan ystävän ja hänen iki-ihanan tyttären kanssa shoppailemassa Jyväskylässä. Mulle on iso juttu päästä isoon kaupunkiin :D Meillä oli kyllä superkiva reissu ja pakko todeta, että shoppailu käy melkein urheilusta! Mukaan tarttui lähinnä futiskampetta. Yleensä meillä on tapana herkutella noilla reissulla. Tällä kertaa kuitenkin jätettiin kaikki ihanat kakut ja leivokset väliin. Totta kai oli reissu kuitenkin aloitettava aamukahvilla.

Ihan hyvää tää oli, mutta vieressä olevat viinerit ja kakut olis kyllä myös kelvannut

mmm. alkusalaatti


lounasta kiinalaisessa ravintolassa. NAM


Näin kun eletään MM-jääkiekko aikaa, niin meillä on kisastudio jokaisessa Suomen pelissä. On ihan huippua kannustaa kavereiden kanssa Suomea. Mä rakastan kattoa lätkää ja katonkin oikeastaan joka lähetyksen mikä telkkarista vaan tulee. Penkkiurheilu on kivaa :)

Kaikin puolin tää viikko on ollut todella kiva. On ihanaa, että on aikaa tehdä kaikkea sitä mistä nauttii eniten. Tällä hetkellä treenaaminen ja urheilu vie suuren osan mun vapaa-ajasta, niin on ihanaa, että näin lomalla on aikaa tehdä muitakin kivoja asioita :) Vielä saa onneksi hetken hengähtää ennen kun pitää palata takaisin sorvin ääreen. Miehen veli on tulossa tänne viikonlopuksi, joten viikonlopustakin on tulossa kiva :) Nyt sisko laittoi viestiä, että tulee kahville, joten on aika lopettaa tämä kirjoitus. Palaan myöhemmin kertomaan mun treeniviikosta :)

rentouttavaa viikonloppua :) T. Nala


<3 Pikkusisko

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Vaikea noudattaa älä laihduta-päivää

Tänään vietetään kansainvälistä älä laihduta-päivää. Tosi hyvä idea tuossa kyllä on! Laihuuden ihannointi ja tavoittelu on jossain määrin mennyt överiksi ja niin monet ihmiset laihduttaa ihan syyttä suotta. Hyvä, että tää asia on nostettu esille ja muistutetaan siitä, että laihuus ei ole ainoa oikea vartalonmalli. Itse en missään nimessä halua olla liian laiha. Semmonen sopivan sporttinen ja jossain määrin pienesti kurvikas vartalomalli olis mun mieleen :) Sitä kohti siis! Mulle tää päivä sattui vähän huonoon saumaan, koska tällä hetkellä oma elämä pyörii aika pitkälle laihduttamisen ympärillä. Mutta sen verran tänään joustin, että keitin riisipuuroa täysmaitoon :D Ja soppaan laitoin sokeria vähän enemmän kuin normaalisti. Namnamnam!

Älä laihduta-päivän eväitä

Mutta muuten mun viime päivät on koostunut töistä, urheilusta, jääkiekosta ja kanalan maalaamisesta. Urheilukärpänen on puraissut isosti ja kaikenlainen liikkuminen tuntuu hyvältä! Ihanaa! Lenkkiä, salia ja jalkapalloa on viime päivinä tullut harrastettua. Äsken just tulin futisharkoista ja siellä tuulessa ja tuiskussa akkojen kans pelattiin ja kyllä on nyt jälkeenpäin hyvä olo :)

Oon kirjottanut aikasemminkin, että mulle on tulossa tänne maalle kanoja kesäksi. Haen kanaset ens viikon sunnuntaina tuosta muutaman kilometrin päästä ja tällä viikolla on ollut ohjelmassa kanalan maalaus. Mun iskä rakensi mun kanoille kanalan ja mä maalasin sen. Siitä tuli kyllä maailman kaunein kanala <3 Ensi viikolla pystytetään kanalan ympärille ulkoaitaus ja sitten olis kaikki valmista. Jännää! 

Tervetuloa kanat! Koti on valmis :)

Mitä ootte mieltä mun kanalasta? Onko muille tulossa kesäkanoja? :) 

Mukavaa loppu viikkoa!

-Isosisko

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Hirvittävä herkkuhimo

näitä mä tuijottelen mun työpäivät

Mä oon kärsinyt nyt kolme pitkää päivää todella järkyttävästä karkkihimosta. Jäätelökin kelpais. Tai pulla. Oikeastaan mikä tahansa missä on sokeria, mielellään paljon sokeria. Normaalisti toki söisin jotain hyvää, että himo hetkeksi talttuisi, mutta nyt on pitänyt turvautua kiukutteluun ja kyynelten vuodattamiseen. Ei ole auttanut. Rupesin sitten epätoivoisena tutkimaan internetistä löytyviä vinkkejä siihen, miten niistä himoista pääsisi eroon.

Iltalehti suosittelee mm. seuraavaa:

- Tanssi
No sehän olisikin hienon näköistä. Masentuisin siitä vaan niin kauheasti, että olisi pakko saada jotain sokeria.

- Päiväunelmoi
Niin teen mitä???

-Ota tupluurit
Jaa, että mitkä??

- Mene kävelylle
Ei auttanut

- Hassuttele lasten kanssa
No mistä mä tähän hätään lapsen saan?

- Piirrä kuva
Tää sujuu multa yhtä huonosti kun tanssi.

- Kastele kukat
Ja siitäkö muka on apua?

- Tee kasvohoito
Kuka näitä oikein keksii.

- Ota valokuva
Oikeasti??

- Tee facebook -tai twitterpäivitys
Sorry kaverit. Kohta teidän seinät täyttyy mun herkkohimopäivityksistä.

Pudottajat sivusto ehdottaa mm. seuraavaa:

- Syö vain nälkääsi
- Säännöllisyys
- Kohtuus kaikessa
- Vaihda pienempään
- Ruokaile keittiössä

Nuokin on varmasti ihan hyviä vinkkejä. MUTTA KUN EI NE TOIMI! Toimiiko noi oikeasti muka jollain? Mä oon syönyt säännöllisesti, olen urheillut, olen tehnyt vaikka mitä, mutta edelleenkin MÄ HALUAN KARKKIA! Ihan sama kuinka paljon mä pupellan ruokaa, niin ei se ole sama kun karkki. Ei sinne päinkään. Helpottaako tää oikeasti joskus??

Yleensä mun ratkaisu on ollut se, että pesen hampaat ja menen nukkumaan. Kuten myös tänäänkin. Hyvää yötä kaikille ja kivaa uutta viikkoa :)

<3 Pikkusisko

P.S HYVÄ LEIJONAT!

perjantai 1. toukokuuta 2015

Vapputreeniä ja jääkiekkoa

Mun vappupäivä alkoi ihan kuten kaikki muutkin aamut: iso kuppi kahvia ja lautasellinen puuroa. Lähettiin siskon kans liikenteeseen aamupäivällä. Käytiin meidän personal trainer veljeämme moikkaamassa ja puhuttiin meidän uusista saliohjelmista, jotka se meille suunnittelee. Ens viikolla pääsee sit tekee vähän uusia juttuja salille :)

Mutta tänään käytiin treenaamassa vielä vanhoilla ohjelmilla. Tissihaba-treeni oli vuorossa tänään. Tänään kulki hienosti! Tekniikka on hyvällä mallilla ja sain itsestäni kaiken irti. Semmosen treenin jälkeen tuntuu hyvältä :) Ratkesin eilen yhteen vappumunkkiin ja oli siis munkin verran enemmän kaloreita poltettavana tälle päivälle :D

Penkkienkkojen jälkeen saa vähän tuulettaa :)

Haukkareita ja rintaa

Tänään alkaa jääkiekon mm-kisat! Ollaan siskon kans molemmat kovia penkkiurheilijoita ja jääkiekko on yks suosikeista! Mä lähden illaks töihin, mutta viritetään siellä nuorten kans kisastudio pystyyn ja katotaan isolla porukalla Suomen peliä. Mikäs sen mukavampaa :) 

Vanha kuva ja huono laatu, mutta tätä iloa on pari viikkoa luvassa!

Mukavaa vappua ja viikonloppua! Treeni-iloa kaikille :)

-Isosisko


torstai 30. huhtikuuta 2015

Vappuja kaikille!

Oikein hyvää vappua kaikille lukijoille :)

Tänä vuonna jätin poikkeuksellisesti vappumunkit leipomatta ja simat ostamatta. Vappua vietetään rauhallisesti kotona. Huomenna aamusta pirteänä nosteleen rautaan!

<3 Pikkusisko

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Vaikeuksien kautta voittoon

Sisko tunnustikin jo edellisessä postauksessa meidän viikonloppuisen herkuttelun. Palaan kuitenkin asiaan vielä hetkeksi.

Mun paino nousi tosiaan 1,6kg viime maanantaista ja lauantaista se nousi 2,7kg. Miettikää. Melkein 3 kiloa kahdessa päivässä. Maanantaina olo oli, kun liian täyteteen pumpatulla rantapallolla ja olin valmis lyömään hanskat tiskiin. Meni fiilis koko touhuun. Ajattelin, että helpommalla pääsen, kun jatkan vaan mässyttämistä ja tyydyn olemaan läski. Näin mulle on aina ennenkin käynyt. Eka menee hyvin, sitten repsahdetaan ja lopetetaan koko touhu. Koska kuitenkin tätä postausta teen, niin se tarkoittaa, että en luovuttanut. Pään sisällä joutui kyllä käymään melkoista taistelua ja sitä taistelua käyn edelleen, mutta mä oon päättänyt tässä onnistua ja se päätös pitää.

Maanantai-iltana siis suuntaisimme salille tekemään jalkatreenin. Pientä kärsimystä pahoista teoista :D Ei ehkä ihan ennätyspainoja kokeiltu, mutta kyllä hiki silti virtas ja treenin jälkeen tiesi taas tehneensä :) Tiistaina raahauduin koiren kanssa lenkille heti aamusta. Se ei kiinnostanut yhtään. Tuntui pahalta ja ärsytti oikeastaan koko lenkin ajan, mutta sitkeästi vedin 1,5h. Voisin väittää, että lenkin jälkeen olin onnellinen, mutta en tasan tarkkaan ollut. Ärsytti ihan yhtä paljon ja oisin voinut syödä aamupalaksi kilon irtokarkkeja. Pitkin hampain vedin kuitenkin puuron naamaan.


Näin paljon kiinnosti.

Illalla töiden jälkeen fiilis oli jo vähän parempi. Ehdittiin siskon kanssa yhdessä lenkille ja hyvä lenkki tehtiinkin. Kummasti sitä motivaatio kasvaa, kun yhdessä tätä tehdään ja yhdessä tässä kärsitään :D Vertaistuki auttaa aina!




Tänään on ollut jo ihan hyvä päivä. Irtokarkkihimot on hellittänyt ja aamulenkin jälkeen fiilis oli hyvä. Jopa puuro maistui ihan kohtuullisen hyvälle. Nyt ulkona tulee taivaan täydeltä LUNTA, joten aion suunnata viltin alle sohvalle ja tuijottaa telkkaria loppuillan.

Hyvää kevättä....

Hyvää loppuviikkoa kaikille!

<3 Pikkusisko

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Kahden päivän heikko hetki

Lauantaina vietettiin mun naapurissa kavereitten tupareita. Oltiin jo kauan ootettu, että päästään kaveriporukalla tekemään jotain kivaa yhdessä. Annettiin siskon kans molemmat itsellemme lupa herkutella lauantaina ja sunnuntaina, mutta sitten taas on palattava ruotuun! Ja mehän sitten otettiin ilo irti tosta mahdollisuudesta... Ei huhhuh mikä järkyttävä turvotus :D

Mukavaa plussaa siis näytti maanantaiaamuna puntari, +1.2kg viikon takaisesta. Lauantaiaamuna kävin uteliaisuuttani puntarilla ja se näytti -1.4kg viime maanantaihin verrattuna, joten tuo kahden päivän heikko hetki toi mulle 2.6 kg lisää... Kunhan tästä nesteet lähtee liikkeelle, niin toivottavasti viikon päästä ois reilumpi miinus.

Vähän hampparii.

Vähän karkkii.

Herkut on nyt siis pupellettu ja tästä jatketaan sillä samalla hyvällä fiiliksellä mikä on saatu päälle menneiden viikkojen aikana! Tänään oon syönyt oikein ja käytiin äsken tekemässä jalkatreeni salilla. Vähän oli nihkeetä meno. Viikonlopun aikana nukuin tosi vähän ja se näkyy olossa. Mulla selkeesti syöminen ja liikkuminen näkyy myös yöunissa, joten tuo repsahdus saa jäädä taakse! Vaikka nuo karkit maistus tällä hetkellä todella hyvin :)

Nyt haettava lisämotivaatiota fitness päiväkirjoista :D

Hauskaa viikkoa!

-Isosisko

lauantai 25. huhtikuuta 2015

Aamuvuoro viikko

Oon ollut tämän viikon aamuvuorossa. Kello soi joka aamu 04.30. Hyi kauheaa. Mun mielestä kenenkään ei kuuluisi herätä siihen aikaan yöstä. Vuorotyössä vihaan eniten just noita aamuherätyksiä!

Mun aamut alkaa sillä, että keitän kahvit. Mä en kykene mihinkään ennen kun oon saanut kahvia. En pysty aamuvuoroissa syömään kotona aamupalaa. Ruoka ei vaan maistu keskellä yötä, joten normaalista poiketen otankin aamupalatarvikkeet töihin mukaan ja syön aamupalan siellä siinä kuuden aikoihin. Tiiättekö muuten miten hyvälle (pahalle), puuro maistuu, kun samalla paistelet munkkeja, pullia ja viinereitä :D



Jos aamuvuoroista pitää jotain hyvää etsiä, niin pääsen kotiin jo 13.00-14.00, joten mulla on päivällä aikaa touhuta vaikka mitä. Kuten käydä lenkillä ja salilla. Nukkumaan meen jo kahdeksalta :D Kunnon yöunet on mulle tärkeät. Väsyneenä on vaikea vastustaa herkuttelua. Sokerihan kun tunnetusti helpottaa väsymystä.. hetkellisesti. 

mun uudet kauniit kuulokkket <3

Lenkkityylikkyys ennen kaikkea :D

Perjantai-illan voisi viettää huonomminkin

Aamuvuoroista huolimatta, tää viikko on mennyt hyvin. Herkkuhimoja on ollut paljon, mutta niistä on selvitty. Kävin salilla kolme kertaa ja lenkillä joka päivä. Kyllä tää kuulkaas tästä. Viikonloppu tosin ei tule menemään ihan niin hyvin. Meillä on tänään kauan odotetut juhlat ja tiedän, että maanantaipunnitus ei lupaa hyvää tulosta. Sallin sen kuitenkin itselleni. Tärkeintä on, että siitä noustaan ja löydetään tekemisen fiilis heti uudestaan. Tänään vielä kuitenkin tiedossa lenkkeilyä koirien kanssa ja futistreenit, joten ei ihan ranttaliks heitetä! 

Huikeeta viikonloppua kaikille :)

<3 pikkusisko