Reilu viikko sitten tunsin itseni kauniiksi ja ihanaksi. Tuntui, että olen laihtunut todella paljon ja mä lähes tulkoon säteilen. Pudotusta takana reilu seitsemän kiloa. Mielestäni se on hyvä tulos ja mä todella aloin pitämään itsestäni. Mulla oli todella hyvä olo kaikin puolin. Olisihan se pitänyt arvata, miten siinä taas tulee käymään.
Nyt mulla on yllättäen menossa "vähän" heikompi vaihe. Tuntuu, että en millään jaksa taistella ruokahimoja vastaan. Jäätelöstä on tullut mun uusi paras ystävä. Jos tekee mieli, niin ei muuta kun kauppaan ja äkkiä. Itsekuri? Mikä ihme se muka on? Tunnen itseni rumaksi ja lihavaksi.
En ole lihonut yhtään. Painan täsmälleen saman verran, kun kaksi viikkoa sitten. Silti peilistä katsoo ryhävalas. Jokainen vaate tuntuu liian pieneltä. Olen saattanut saada myös lisää ryppyjä naamaan ja tukkakin on ihan hirveä. En löydä itsestäni mitään positiivista tällä hetkellä. Eikö voisi kuvitella, että tämä herättäisi mut tekemään asialle jotain. Pyhpah. Syön lisää jäätelöä, koska olen ruma ja lihava.
Missä olet motivaatio? Sua kaivattais täällä kipeästi!!
Näin mulla tällä kertaa. Jos jotain positiivista pitää nyt kuitenkin kertoa, niin salilla olen jaksanut käydä! Hyvä minä. Onnistun edes jossain.
Hyvää viikonloppua kaikille, toivottavasti teillä menee paremmin!
<3 Pikkusisko
Oi oi, miten tutulta vuodatuksesi kuulostaakaan! Yhtenä päivänä on niin reipas fiilis, ja toisena sitten kaikki on olevinaan tosi huonosti. Onneksi tunteet vaihtelevat, ja tuloksia syntyy, niin jos sitä pikkuhiljaa oppisi ettei pienet retkahdukset ja mässäilyt kaada uusia tapoja vaan itse asiassa saa uskomaan niihin. Aurinkoista ja positiivista viikonloppua!
VastaaPoistaOnneks ne tunteet vaihtelee, niin välillä on niitä hyviäkin päiviä!! Eihän tämä mikään pikamatka ole, joten kai sitä pitääkin oppia pääsemään yli näistä heikoista hetkistä :) Opetellaan sitten vaikka kantapään kautta!
Poista