keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Elämää atooppisen ihottuman kanssa

Läsnä jokapäiväisessä elämässäni on atooppinen ihottuma. Se on todettu mulla vauvana ja enemmän tai vähemmän se on kulkenut mukanani koko elämäni ajan. Nykyään pärjään sen kanssa, en juurikaan käy lääkärissä muuten kuin uusimassa reseptejä, mutta tilanne on ollu joskus todella vaikea. Kahdesti oon ollut osastohoidossa kun tilanne on ollut tosi paha. Muistan, että joskus reilu 10 vuotta sitten, olin niin vihanen maailmalle kun olin sillon niin kipeä. Ja olin todella kateellinen rakkaalle siskolleni, jolla ei ihottumaa ollut yhtään. Aina ei mee nallekarkit tasan. Mutta eipä mulla ollut aknea teininä :D


Noi kuvat on otettu vuonna 2008. Mun kulmakarvat ei kasvanut, kun raavin niin paljon, että ne irtos. Ja tuohon aikaan olin yleensä aivan tulipunainen. En useinkaan suostunut kuvattavaks ja joskus en suostunut lähtemään kotoa useaan päivään mihinkään kun näytin niin kamalalta. Söin antibioottikuureja monta kertaa vuodessa ja mitkään rasvat ei auttanut, nukkumisesta ei tullut mitään, kun ihoa kutitti ihan koko ajan. Tuota aikaa ei oo ikävä. 


Edelleen mulla on ihottumaa, sitä ei ehkä aina kuvista huomaa mitä täällä blogissakin julkaistaan, mutta on sitä :D Pitää valita aina ne parhaat kuvat mitä tänne laittaa :P Mun ihottuma alkoi kuitenkin helpottamaan joitakin vuosia sitten. Silloin aloin enemmän harrastamaan liikuntaa ja luulen, että se on osittain auttanut tilanteeseen. Kun tulee hikoiltua kunnolla, niin iho puhdistuu samalla ja ihan eri tavalla miten se suihkussa käymällä puhdistuu. Toisaalta, kun liikun ja hikoilen, niin ihoa myös alkaa kutittamaan enemmän. Vähän ristiriitaista. Pitäs liikkua, mutta kutina ja kirvely ei oikein houkuttele. Ja suihkussa käynti on joskus ihan tuskaa kun kirvelee niin paljon. 



Kädet on yks mun ongelma-alue. Lähinnä taipeet ja kyynärpäät. Ne kuivaa ja kutiaa ja näyttää tänään tolta. 


Naama ja kaula on ongelma-alue 2. Tolta näytin eilen ja toissapäivänä, tänään en paljon paremmalta. Aikuisella atooppista ihottumaa on usein just noissa kohdissa missä mullakin, taipeet, leukapielet ja kaula. Kuiva iho mulla on kauttaaltaan, mutta ei se onneks tommonen oo joka paikasta. Nykyään en ihan niin paljon jaksa välittää siitä, että tuijottaako joku vai ei. En jää kotiin sen takia, että iho on huonona, ikä on vissiin tuonu jotain itsevarmuutta lisää :) Mutta vaikka oisin laiha, niin bikinit päällä en haluais uimarannalle mennä, sen verran se mua kuitenkin häiritsee. Mutta tänkin kanssa onneks pärjää ja oppii elämään. Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!




Hyvää pääsiäistä! 

-Isosisko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti