Mulla on ongelmia ruuan ja herkkujen suhteen. Kieroutunut suhde on jatkunut jo vuosia. Mä en vaan osaa tyytyä vähään. Jos tarkoituksena on ostaa pieni suklaaherkku, mulle se tarkoittaa suklaalevyä. Jos tarkoituksena on syödä yksi keksi, syön koko paketin. Mulla ei ole minkäänlaista kohtuutta, silloin kun kyse on ruuasta. Jos esim. syön irtokarkkeja, niin sen jälkeen, kun se huono olo ja ähky iskee, niin syön vielä vähän lisää. Mä en osaa lopettaa. Sama on jos syön jotain todella hyvää ruokaa, niin vaikka maha on täynnä, niin silti otan lisää ihan vaan siksi, että TEKEE MIELI! Tähän kaikkeen, kun vielä yhdistetään huono itsekuri, niin soppa on valmis. Jotenkin tästä tekee vielä kieroontuneempaa se, että samalla kun ahdan niitä herkkuja suuhuni, päässä pyörii kuitenkin, miten en saisi syödä enää yhtään enempää. Jokaisen karkin päätän olevan viimeinen ja eihän se kuitenkaan ole. Jokaisessa elää pieni herkkupylly, mutta mussa se ei vaan elä, vaan mä olen se herkkupylly.
Haluan oppia muuttamaan mun suhtautumisen ruokaan semmoiselle terveelle tasolle. Haluan pystyä sanomaan, että vähän on tarpeeksi. Tällä hetkellä mulla on motivaatiota vaikka muille jakaa. Joten ADIOS herkkupylly!!
Nyt valmistautumaan treeneihin! Hyvät lauantait kaikille :)
T.Pikkusisko
Hei! Kuulostaa niin tutulle. Nyt loppui tammikuun herkkulakko ja tipaton. Noiden herkkujen kanssa opettelen nyt seuraavaksi, että kohtuus riittää. Alkoholin kanssa ei onneksi ole tuollaista ongelmaa, mutta esimerkiksi suklaa tai jäätelö. Vähempikin riittäisi. Nimesinkin blogissani helmikuun, ja se on herkkujen hallinta helmikuu. Saa nähdä miten minun käy.
VastaaPoistaTsemppiä sinullekin!
http://liikunnaniloa1.blogspot.fi
Mä kanssa haluan oppia sen, että kohtuus riittää! Uskotaan, että kyllä me se vielä opitaan!! Täytyy tulla lukemaan blogiasi :) Ja kiitos, tsempeistä! Tsemppiä myös sinulle! :)
Poista